Täällä on aistittavissa pientä apeutta ilmassa, mieli ehkäpä hieman maassa ja nallekarkit hukassa :(
En osaa selittää miksi. Kaikkihan on ihan superhyvin!! Kesä on parhaimmillaan. Aikaa enemmän kuin elämää. Kaikki läheiset on terveitä ja niin edelleen. Siksipä epäilenkin, että kyseessä on pääsykokeen jälkeinen masennus, sen lievempi muoto.
Tidättekö sen tunteen, kun keskitytte johonkin asiaan ihan täysillä. Laitatte siihen kaiken aikanne ja energianne, muut asiat ovat toissijaisia. Ensin saa hirveät kiksit yhdestäkin vapaaillasta, mutta pian tottuu elämään sellaisena kuin millaiseksi se on asian myötä muuttunut. Sitten eräänä päivänä, se loppuu. Ei tarvisekaan enää pistää kaikkea energiaa yhteen asiaan. Ei tarvitse pingottaa. Ei tarvitse tsempata. Ei tarvitse jaksaa. Vapaa-aika on oikeasti vapaa-aikaa ja sohvallakin ehtii taas röhnöttää luvattoman paljon. Aluksi tuo vapaa-aika tuntuu aiiiiivan mahtvalta, mutta hetken päästä on kaikki kiva tehty, kaikki kaverit nähty kymmenen kertaa ja kuulumisia vaihdetaan taas säännöllisesti. Mitäs sitten? Mistä kiksit sitten tulee?
En tiijä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti