Työkuvioita.

Noniin, aika järjestellä kuvioita päässäni, eli kirjottaa niistä tänne :)

Minulla tulee nyt toukokuussa täyteen viisi vuotta samassa työpaikassa. Työ on leppoisaa ja tuttua, työkaverit mukavia, minua paljon vanhempia tätejä. Ongelmana on se, etten kehity tai etene työssäni mitenkään ja koen sen hyvin tylsäksi :(

Olenki siis alkanut hakemaan uusia töitä. Ei ehkä hyvä idea nyt tässä pääsykokeisiin luvun keskellä, mutta minulla on nyt palava tarve päästä elämässä eteenpäin urapuolella. Jos kaikki menee hyvin, niin aloitan syksynä opiskelut eläinlääketieteellisessä, eikä minun tarvitse miettiä tällaisia :) Mutta siltä varalta, ja myös melko todennäköisesti, että en näin ensimmäisellä kerralla pääse sisään, niin yritän löytää uuden, mielenkiintoisemman työn. 

Toistaiseksi olen hakenut harjoittelijan paikkaa täysin eri alalta ja käynyt jo kahdessa  työhaastattelussa sen tiimoilta. Muutaman viikon päästä kuulen, onko minut valittu tehtävään. Työ kuulostaa todella hauskalta ja mielenkiintoiselta, mutta minua huolestuttaa, että johtaako se mihinkään? Jätänkö turvallisen ja tylsän työni tehdäkseni vuoden jotain kivaa, harjoittelijan palkalla, ja jään sen jälkeen työttömäksi?? En ole ihan varma kannattaako riskinotto. Parhaimmassa tapauksessa harjoittelusta voi poikia jotain todella hyvää, aivan uusia tuulia ja työkuvioita, joista en ole osannut edes unelmoida.

Ensi maanantaina olen menossa toiseen työhaastatteluun, joka on enemmän omaa alaani. Mutten ole ihan varma, onko työnkuva sellainen, mikä minua kiinnostaa. Se selviää onneksi maanantaina. Minun täytyy valmistella haastatteluun neljän minuutin mittainen esitelmä minulle tärkeästä asiasta :) Olen jo jonkin aikaa pohtinut aihetta ja ajattelin pitää esitelmäni liikunnasta :) Siihen saa sopivasti hekilökohtaisia ja tieteellisiä faktoja ilman, että aihe on liian henkilökohtainen tai liian yleismaailmallinen.

Kolmas työvaihtoehto on toistaiseksi jäädä nykyiseen työhöni, mutta siirtyä työpaikan sisällä  toiseen tehtävään. Työtehtäväni muttuisivat kesällä miljoona kertaa haastavimmiksi ja vastuullisimmiksi, tosin ilman, että se näkyy palkassa :P Tilanne ei ole kovin houkutteleva, sillä minun pitäisi selvitä isoista asioista ja päätöksistä ilman ketään keneltä kysyä apua tai neuvoa. Olen ollut samassa tilanteessa aikaisemmin graduni kanssa, enkä ole koskaan ollut yhtä onneton kuin silloin :( Toisaalta, saanpahan ainakin sitä haastetta, mitä olen kaivannut... Ja saan pitää kovalla työllä ansaitut lomat, niin ja palkkakin pysyisi samana...

Nyt täytyy ottaa askel kerrallaan! Katsotaan, miten menee ensi viikon työhaastattelussa. Katsotaan, miten käy harjottelupaikan kanssa. Katsotaan, miten käy pääsykokeissa. Yksi askel kerrallaan. Pitää olla kiittollinen vaihtoehdoista ja siitä, että toistaiseksi on työ :)